Verkkoympäristöjen testaus
Esteettömiä sivuja tuotetaan kirjoittamalla standardien mukaista koodia ja noudattamalla esteettömyysohjeita. Esteettömyys voidaan testata myös käyttämällä validaattoriohjelmia sekä tarkistuttamalla sivut henkilöllä, joka on perehtynyt esteettömyystestaukseen.
Validaattorit
Validaattorit ovat verkossa toimivia ohjelmia, jotka tarkistavat verkkosivulla käytetyn koodin esteettömyyden automaattisesti, nopeasti ja lahjomattomasti.
Osa ohjelmista tarkistaa vain yksittäisiä sivuja mutta osan voi ladata omalle koneelleen, jolloin laajojenkin sivujen tarkistaminen sujuu joustavasti.
Validaattorit tekevät tarkistuksesta raportin, jossa kerrotaan miltä osin sivun koodi on standardien ja esteettömyysohjeiden mukaista. Yleensä ne tekevät myös sivun sisällöstä riippumatta listauksen seikoista, jotka ihmisen on tarkistettava.
Parhaimmillaan validaattori tekee myös ehdotuksen puutteiden korjaamisesta ja mahdollistaa korjatun dokumentin tallennuksen. Raportoinnin yksityiskohtaisuus riippuu kuitenkin aina validaattorista.
Koska validaattorit tekevät vain teknisen tarkistuksen jää ihmiselle vielä paljon tarkistettavaa. Validaattorien käyttäjältä edellytetäänkin esteettömyysohjeiden riittävää hallintaa: hänen on ymmärrettävä saamansa raportin sisältö sekä osattava tehdä tarvittavat korjaukset.
Validaattoreita ja niiden ominaisuuksia
Testaajan tehtävät
Mikään validaattoriohjelma ei yksin riitä esteettömyyden tarkistamiseen. Ne tarkistavat kyllä systemaattisesti esimerkiksi sen, että kuvilla on alt-tekstit. Inhimillistä panosta tarvitaan kuvatekstien järjellisyyden varmistamiseen.
Teknisen tarkistuksen ehdottomuuteen liittyy myös toinen ongelma: sivut voivat olla esteettömät, vaikka validaattori raportoikin esteettömyysvirheistä.
Validaattoriohjelmat toimivatkin apuvälineinä varmistettaessa, että esteettömyys on osa verkkosivujen suunnittelua. Ne kiinnittävät huomion tiettyihin esteettömyyskysymyksiin ja ohjaavat siten suunnitteluprosessia.
Ihmisen tehtäväksi jää tarkistaa sivujen toimivuus
- vaikka grafiikkaa, ääniä tai javascriptiä ei tueta
- ilman hiirtä näppäimistöltä
- kehysten tai tyylitiedostojen käytöstä huolimatta
- useilla graafisilla- ja teksti-selaimilla
Lisäksi ihmisen on tarkistettava sivulla käytetyn kielen selkeys, ja osuvuus sekä navigoinnin sujuvuus. Inhimillinen testaaminen tuottaa parhaimman tuloksen silloin, kun verkko-sivut testataan erilaisilla käyttäjillä. Testaajien tulisi olla sekä internetin käyttöä aloittelevia että tottuneita verkko-sivujen lukijoita.
