Näkövammaisten netin käyttö
Yleistä näkövammaisista
Näkövammaisiksi rekisteröityjä on Suomessa noin 80 000. Heistä on sokeita noin 10 000 ja loput ovat heikkonäköisiä. Koulu- ja opiskeluikäisiä on noin 1000. Väestön vanheneminen lisää näkövammaisten kansalaisten määrää dramaattisesti. Tarkempaa tietoa näkövammaisista Näkövammaisten keskusliiton Näkövammarekisteristä.
Näköön vaikuttavia sairauksia on monenlaisia. Näkövammat muodostavatkin jatkumon vähäisestä näön heikentymisestä sokeuteen. Näkövammaiset voidaan jakaa sokeisiin ja heikkonäköisiin.
Heikkonäköinen henkilö saattaa nähdä tarkasti vain muutaman senttimetrin kokoisen alueen muun ollessa kuin usvan peitossa, kärsiä heijastuksista tai nähdä maailman ikään kuin keltaisten linssien lävitse. Sokeakaan henkilö ei aina ole täysin sokea. Hän saattaa nähdä esimerkiksi valoja ja varjoja. Koska näkövammaiset eroavat toisistaan vammansa suhteen, ovat heidän kannaltaan esteettömät verkkoympäristöt ja heidän käyttämänsä apuvälineet erilaisia.
Verkkoympäristöjen suunnittelun periaatteiden tulee lähteä siitä, että suunnitellaan kaikille käyttäjäryhmille sopivia ympäristöjä. Tietämys eri ryhmien kannalta esteettömistä verkkoympäristöistä sekä heidän käyttämistään apuvälineistä auttaa huomioimaan helpottaa erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Lisäksi tietämys auttaa kiinnittämään huomion sellaisiin esteisiin, jotka ovat ratkaistavissa nimenomaan verkkoympäristöjen suunnittelulla.
Heikkonäköiset
Osalle heikkonäköisistä riittää, että sivu on tehty siten, että sen ulkoasua voidaan muuttaa selaimessa itsessään olevien asetusten avulla: suurentaa kirjasimen koko ja asettaa värit itselleen sopiviksi.
Vaikeammin heikkonäköiset käyttävät suurentavia ohjelmia. Suurennusohjelma tekee näyttöruudulla olevasta informaatiosta suuremman kopion muuttamatta sivun sisältöä millään lailla. Heikkonäköisyys vaikuttaa siihen näkeekö henkilö suurentavalla ohjelmalla vain muutaman kirjaimen, sanan tai rivin.
Suurennusohjelman käyttäjä voi siirtää suurentavan kohdan haluamaansa paikkaan. Sivujen yhtenäinen ilme ja looginen rakenne auttaa heikkonäköisiä henkilöitä liikkumaan sivulla. Toimintojen ja asiakokonaisuuksien käyttäjäystävällinen asettelu helpottaa sivun rakenteen hahmottamista ja auttaa halutun informaation löytämistä ja pääsemään selville sivun sisällöstä.
Sokeat
Sokeiden henkilöiden näkökulmasta hyvä suunnittelu lähtee siitä, että näköä ei edellytetä mutta jäljellä olevan näkökyvyn käyttöä tuetaan sivun suunnittelun keinoin. Kannattaa lähteä siitä, että ottaa huomioon samat asiat kuin silloin, kun tekee heikkonäköiselle toimivaa verkkoympäristöä: teksti erottuu hyvin taustasta, käyttäjä voi muuttaa värit ja kirjasimen koko.
Henkilöt, jotka eivät pysty lukemaan verkkosivujen informaatiota silmillään, käyttävät apuvälineitä, jotka muuntavat informaation puheeksi tai pistekirjoitukseksi. Käytössä on puheselaimia, ruudunlukuohjelmia ja niin kutsuttu pistenäyttö. Suomen kielellä ei vielä ole puheselaimia. Monasti myös erittäin heikkonäköiset henkilöt käyttävät ruudunlukuohjelmia.
Ruudunlukuohjelmat
Ruudunlukuohjelmat ovat erillisiä ohjelmia, jotka ladataan omalle koneelle. Lisäksi Suomessa tarvitaan suomenkielinen puhesyntetisaattoriohjelma, jonka toimintaa ruudunlukuohjelma ohjaa.
Ruudunlukuohjelma lukee näytön teksti-informaation ja puhesyntetisaattori muuntaa sen ääneksi. Ohjelma lukee myös esimerkiksi graafisen selaimen toimintovalikot, joilla selaimen toimintaa voidaan ohjata. Koska sokea henkilö ei näe hiiren kursoria, on sekä selaimen että sivunkin toiminnot voitava tehdä näppäimistöltä käsin.
Ruudunlukuohjelman avulla käyttäjä voi liikkua sivulla näppäinkomentoja käyttäen haluamallaan tavalla ja haluamaansa kohtaan. Hän voi esimerkiksi luettaa sivun alusta loppuun tai tarkastella vain sivulla olevia linkkejä. Linkistä toiseen tulisi päästä käyttämällä sarkainta. Navigoinnin käyttö taas tapahtuu enter-näppäintä käyttämällä.
Pistenäyttö
Ruudunlukuohjelma voi muuntaa kaiken teksti-informaation myös pistenäytölle. Pistenäyttö ei itse asiassa ole näyttö, vaan levymäinen laite, joka sijoitetaan näppäimistön alle. Metallinen, pieniä nuppineulanpään kokoisia pisteitä muistuttava pisterivistö koostuu 40:stä tai 80:sta kuuden pisteen merkistä. Kuuden pisteen merkki vastaa yhtä kirjainta, numeroa tai muuta sovittua merkkiä.
Pisteet kohoilevat ruudunlukuohjelman lukiessa näytöllä olevaa tekstiä riveittäin vasemmalta oikealle. Lisäksi pistenäytössä on näppäimiä, joiden avulla ohjataan näytöllä liikkumista. Sokeat henkilöt käyttävät monasti sekä ruudunlukuohjelmaa että pistenäyttöä samanaikaisesti.
Koska ruudunlukuohjelmat ja pistenäyttö ymmärtävät vain teksti-informaatiota, tärkein tapa poistaa esteitä sokeiden henkilöiden tieltä, on esittää kaikki kuvallinen informaatio myös tekstinä. Kuvalinkeille ja kuville riittävät koodiin kirjoitetut alt-tekstit, jotka ruudunlukuohjelma osaa tulkita ääneksi tai pisteiksi. Tilastollisille taulukoille kannattaa tehdä tiivistelmät vaikka erilliseen html-dokumenttiin. Vain aivan poikkeustapauksissa tulisi luoda erillinen tekstiversio sivustosta.
